top of page

YTK-analyysien tuoteperhe

Millaista tietoa YTK-analyysistä saa?

 

Menetelmällä selvitetään, millainen on analysoitavan henkilön tiedonkäsittelytapa.

 

Sitä kuvataan kolmesta eri ulottuvuudesta:

1) Yleinen tiedonkäsittelytapa, jonka ulottuvuudet ovat henkilön

  • analyyttisyys ja loogisuus

  • muotosidonnaisuus ja järjestelmällisyys

  • sosiaalisuus

  • uudistushakuisuus (innovatiivisuus)

 

2) Taustalla vaikuttavat tekijät, joita ovat henkilön

  • suuntautuminen sisään ja ulospäin

  • tiedonkäsittelyn perustuminen aistikokemuksiin ja omiin ajatuksiin (intuitioon)

  • tunteen ja järjen painottuminen toiminnassa

  • nopeus päätöksentekijänä eli onko henkilö pohtija vai ratkaisija

 

3) Tapa omaksua uusia asioita, missä on kolme käsiteparia

  • näkö- ja kuuloaistin voimakkuus tiedonhankinnassa

  • huomion kiinnittyminen yksityiskohtiin ja kokonaisuuksiin

  • tiedonhankinnan välittöminä tavoitteina asioiden muistiinpainaminen (ulkoa oppiminen) ja niiden merkityksen ymmärtäminen.

 

Lisäksi analyysi kertoo eräitä muita henkisiä ominaisuuksia

  • henkinen vireys,

  • oppimisaktiivisuus sekä

  • itseluottamus.

Tuoteperhe kattaa seuraavat analyysit:

 

1. Yksilöanalyysi  auttaa tunnistamaan luontaisia toimintatapoja, erilaisia oppimismieltymyksiä, viestintä- ja vuorovaikutustaipumuksia sekä vastaajan henkistä vireystasoa ja oppimisaktiivisuutta. 

  • Asiakkaat ovat hyödyntäneet yksilöanalyysiä tyypillisesti itsensä ja johdettaviensa yhteistyön parantamiseen tai uusien työntekijöiden valintapäätöksen tukena. Näin on saatu merkittäviä tuloksia keskinäisen työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin.

  • Esimerkki asiakaspalvelussa työskentelevän henkilön yksilöanalyysistä. Käytännössä analysoitavalle on lähetetty sähköpostilla linkki osallistua soveltuvuusarvioon ja hän on käyttänyt n. 15 min aikaa omien vastauksiensa pohdintaan. Vastausraportti lähetetään arvion sähköisesti teettäjälle ja analysoitavalla on luonnollisesti oikeus saada omat tuloksensa.  Kaikki tämä tapahtuu tyypillisesti 1-2 päivän aikana. 

 

 

 

 

 

2. Tehtävävertailu: työnantaja (tai työnantaja yhdessä rekrytointikonsultin kanssa) määrittelee haettavan tehtävän vaatimukset. Tehtävän vaatimuksia verrataan hakijoiden vastauksiin tiedon käsittelyn, oppimismieltymysten, viestintä- ja vuorovaikutustaipumusten sekä henkisen vireystason ja oppimisaktiivisuuden osalta.

  • Tehtävävertailua asiakkaat ovat hyödyntäneet tyypillisesti sisäisissä tai ulkoisissa rekrytoinneissa sekä työtehtävien vaatimusten linjaamisessa valmennus- tai muiden kehitystarpeiden tunnistamiseksi. Analyysi antaa merkittävää lisätietoa henkilöiden valintatilanteeseen normaalien haastatteluiden, taustaselvitysten ja pätevyysvaatimusten lisäksi. Erään asiakkaan sanoin: esimiesroolissa sopivuuden merkitys on huomattavasti tärkeämpi kuin pätevyyden, siksi käytän analyysiä valintatilanteiden lisätietona.

  • Esimerkki asiakaspalvelutyön tehtävävertailusta. Käytännössä työnhakijan vastaukset on yhdistetty työnantajan/esimiehen näkemykseen työssä tarvittavaista ominaisuuksista. Työnantajan ajankäytössä vastaaminen tarkoittaa n. 15-20 työtä ja luonnollisesti kaiken voi hoitaa omalta koneelta paikasta ja ajasta riippumatta. 

 

 

 

 

 

3. Parianalyysi: verrataan kahden henkilön vastauksia keskenään sekä peilataan näitä vastauksia kaikkiin analyysiin vastanneiden keskiarvoihin.

  • Parianalyysiä asiakkaat ovat käyttäneet esimies-alaissuhteiden tehostamisessa, työparien valintatilanteissa, mentori-aktori yhteistyössä sekä coaching-yhteistyön tehostamisessa. Usean asiakkaan sanoin: parianalyysi pitäisi tehdä aina kahdelle ihmiselle, jotka tekevät työtä tai elävät keskenään. Näin säästyttäisiin monelta väärältä tulkinnalta ja epäselvyydeltä.

 

4. Ryhmäanalyysi: verrataan ryhmän tai joukkueen vastauksia keskenään sekä peilataan näitä vastauksia kaikkiin analyysiin vastanneiden keskiarvoihin.

  • Ryhmäanalyysin tyypillisin käyttötarkoitus on ollut johtoryhmien tai tiimien keskinäisen dynamiikan vahvistaminen ja toisten tiedonkäsittelytapojen ymmärtäminen sekä huomioonottaminen. Myös joukkueurheilussa analyysiä on käytetty menestyksekkäästi ketjujen ja koko joukkueen tuloksekkuuden nostamisessa.

Kenelle analyysistä on hyötyä?

 

Kokemuksemme mukaan eniten YTK-analyysin käytöstä hyötyy joko esimiehet, rekrytointikonsultit tai valmennus-/koulutusyritykset, jotka ottavat analyysin osaksi omaa toimintatapaansa.

 

Loppuasiakkaat

  • rekrytointitilanteissa tuo tarkoittaa, että tietyn tason työtehtävissä osana rekrytointia (oli se sisäinen tai ulkoinen haku) loppusuoran hakijoille teetetään aina analyysi.
    Näin toimien kokemus ja pelisilmä karttuu hakijoiden ominaisuuksien ja täytettävän työtehtävän suhteesta. Kaikki eroavaisuudet hakijan ominaisuuksissa verrattuna työtehtävään eivät ole todellisia syitä katkaista hakua, vaan ne ovat selkeitä syöttöjä täytettävän roolin esimiehelle, kuinka johtamista tulee tehdä ko. hakijan tullessa valituksi tehtävään.

  • tiimiytys- tai henkilöstön kehittämistarkoituksessa, uuden esimiehen astuessa tehtäväänsä, urasuunnittelussa jne. Analyysi nopeuttaa ja varmentaa oikeat tulkinnat tarvittavista toimenpiteistä. Sujuva ja vaivaton tapa saada asioihin vauhtia muutostilanteissa.

 

Rekrytointi- tai suorahakukonsultit:

  • Erilaista palveluasi ja nosta palvelusi laatua verrattuna kilpailijoihisi. YTK-analyysi antaa sinulle ja asiakkaallesi loistavaa informaatiota hakijoiden erilaisuudesta ja sopivuudesta täytettävään tehtävään. Ota YTK-analyysi osaksi omaa palvelutarjoamaasi!

 

Valmennus- tai koulutusyritykset:

  • Paranna mahdollisuuksiasi onnistua omassa työssäsi. Analyysi on korvaamaton vauhdittaja uudessa coaching-suhteessasi, esivalmennustehtävänä, johtoryhmävalmennuksesi laadun nostajana sekä monessa muussa käyttötilanteessa.

Miten analyysiin vastataan?

 

Jokaiseen analyysituotteeseen vastatataan sähköisesti Mind Resourcesin toimittaman linkin ja käyttäjätunnuksen avulla. Kumppanuuksillamme on myös mahdollisuus hallinoida itse käyttäjätunnusten luomista, jolloin tunnusten avaaminen ja vastausraporttien luominen saadaan sujuvoitettua entisestään.
 
Tehtäväkuvauksessa on 62 työn tekemisen vaatimusta, joiden tärkeyden ko. työtehtävässä esimies määrittelee. Tämän määrittelyn tekeminen vie tyypillisesti 15-30 minuuttia aikaa. Kysymyspatteristo toimii myös hyvänä runkona ulkopuolisen rekrytointikonsultin perehdyttämiseen ja siksi monissa tapauksissa työnantaja vastaa tehtäväkuvauksen kysymyksiin yhdessä rekrytointikonsultin kanssa.
 
Tehtäväkuvauksen määrittelyn jälkeen on hakijoiden vuoro vastata omiin kysymyksiinsä. Näiden pohjalta verrataan tehtäväkuvausta ja hakijan vastauksia. Tätä kutsumme tehtävävertailuksi ja se toimitetaan asiakkaalle omana raporttina jokaisesta hakijasta erikseen.
 
Valmiin tehtävävertailun saamme toimitettua yleensä viimeistään seuraavana päivänä hakijan annettua vastauksensa. Ensimmäisillä kerroilla on hyvä käydä havainnot kanssamme läpi, mutta jatkossa saatte tehtyä tuon vaiheen helposti itsekin.
 
Yksilöanalyysissä on 89 kysymystä ja kussakin kysymyksessä kuusi vastausvaihtoehtoa. Vastausajaksi suosittelemme noin 15 minuuttia. Käytännössä osa asiakkaistamme pyytää hakijaa täyttämään analyysin koneeltaan haastattelutilanteen yhteydessä ja osa esim. maantieteellisistä syistä teettää analyysin etätehtävänä.
 
Pari- ja ryhmäanalyysissä ovat samat kysymykset kuin yksilöanalyysissä. Raportti luodaan ja toimitetaan asiakkaalle, kun kaikki vastaajat ovat antaneet palautteensa. Raportteja on hyvä käydä ryhmänä läpi purkutilaisuudessa, jossa myös sovitaan kuinka saatua informaatiota aletaan hyödyntää käytännössä.

YTK-analyysin syntytarina

 

Alkusysäys menetelmään tuli UNESCOn tilaaman koulutusohjelman suunnittelusta 1990-luvulta. Koska oli todettu, että kehitysmaissa oppimiseen ja kouluttamiseen liittyviä ongelmia ei voitu ratkaista perinteisin länsimaisin keinoin, oli löydettävä uudenlaisia ratkaisuja.Tavoitteena oli suunnitella koulutusohjelma kehitysmaiden koulutuksesta vastaavien poliitikkojen ja virkamiesten innovatiivisuuden lisäämiseksi.

 

Työn kuluessa todettiin, että innovatiivisuuden kehittäminen ihmisessä vaatii ensin hänen tiedonkäsittelytapansa muuttamista, mikä taas onnistuu huomattavasti paremmin, mikäli tiedetään ominaisuuden vahvuus lähtöhetkellä. Koska maailmalla ei ollut valmiina tiedonkäsittelyn mittareita, oli niitä ryhdyttävä kehittelemään.

 

Näin syntyi YTK-analyysi, joka on tulos edesmenneen professori Jukka Lehtisen useamman vuoden lähes päätoimisesta työstä. Menetelmä pohjautuu soveltaen amerikkalaisen aivotutkijan Ned Herrmannin, sveitsiläisen psykiatrin ja analyyttisen psykologian isän Carl Jungin sekä oppimisstrategioita ja -tyylejä tutkineiden Gordon Paskin, F. Martonin, R. Säljön, N.J. Entwistlen sekä Seligmanin tutkimuksiin. Kuvausmittarit on luotu erilaisille suomalaisille ihmisille kohdistetulla laajalla faktorianalyyttisellä tutkimuksella sekä yli tuhannen yksilön analyysitulosten erittelyllä.

 

Autamme ymmärtämään omaa sekä toisten ihmisten luontaista käyttäytymistä. Ts. mihin henkilöllä on vahvat ja ei-niin-vahvat valmiudet.

 

YTK-analyysipalvelua on käyttänyt yli 300 asiakasyritystä tai -yhteisöä ulkoisiin sekä sisäisiin rekrytointeihin ja itsetuntemuksen sekä tiimien työn tehostamiseen.

 

Analyysin on toteuttanut jo yli 25 000 henkilöä. Asiakkaat ovat kokeneet palvelun nopeaksi ja sujuvaksi tavaksi saada lisätietoa päätösten tueksi.

 

Siksi suurin osa asiakkaistamme on käyttänyt palvelua jo vuosia. 

Mitä asiakkaamme sanovat?

 

"Olen hyödyntänyt Mind Resourcesin rekrytointien soveltuvuusarviota kansainvälisissä tehtävissäni jo yli 10 vuoden ajan. Palvelu on ollut luotettavaa ja sujuvaa antaen ehdokkaista erinomaista tietoa haastattelujen sekä ansioluettelon rinnalle. Suosittelen palvelua laadukkaana ja kustannustehokkaana vaihtoehtona."

- Paula Aarnio, henkilöstöjohtaja

 

" Mind Resourses on ollut ja on erinomainen tuki Steripolar Oy:lle rekrytoinnissa jo yli 10 vuoden ajalta. Yhteistyö ja raportointi on selkeää sekä auttaa valitsemaan henkilöitä, joiden henkilökemia tuleviin kollegoihin nähden on voitu huomioida etukäteen. Yhteistyömme kautta olen pystynyt vahvistamaan toimintaamme tunnistamalla ryhmän sekä yksilöiden luonteenpiirteet ja sitä kautta vahvuudet. Voin suositella! Steripolarille se on tuottanut hyvää mitattavaa tulosta."

- Kaj Dahlström, toimitusjohtaja Steripolar Oy

 

"YTK-analyysi eli yksilön toimintavalmiuden kartoitus on oppilaitoksessamme tärkeässä roolissa. Sen avulla tunnistamme opiskelijan vahvuudet ja hyödynnämme niitä oppimisen ohjauksessa. Päätöksemme YTK-analyysien käytöstä on muuttanut koko ohjausprosessin. Opiskelija on aidosti keskiössä, ei vain ryhmän jäsen. YTK-analyysi on olennainen osa opintojen henkilökohtaistamista, sen käyttö mahdollistaa opiskelijalle luontevimman tavan edetä oppimis-, kouluttautumis- ja työllistymispolullaan.

 

Olemme hyödyntäneet YTK-analyysia oppilaitoksemme koulutuksissa ja kehittämishankkeissa vuodesta 2008 alkaen ja arvioineet myös menetelmän vaikuttavuutta mm. viiden vaikutuksen näkökulmasta.

 

VAIKUTTAVUUS V5:

1. Vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen käynnistää opiskelijan motivoitumisen. Yksilön toimintavalmiuskartoitus, YTK lisää opiskelijan itsetuntemusta ja itseluottamusta.

2. Valmiudet kehittyvät, kun toimintavalmiuksia tarkastellaan tehtävän vaatimuksiin peilaten (YTK/tehtäväkuvaus) ja niitä kehittäen.

3. Valmennus matalan kynnyksen periaatteella etenee opiskelijan vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamisesta ja hyödyntämisestä.

4. Valmennusosaaminen kehittyy jatkuvasti. Kun opettajat ja ohjaajat ovat tutustuneet omaan YTK-analyysiinsa, tällöin he tunnistavat myös omat ja toistensa vahvuudet. He myös ymmärtävät ohjattaviensa oppimistyylin, kykyprofiilin ja ammatin vaatimukset ja osaavat ohjata heitä vahvuuksia hyödyntäen. YTK on hyvä työkalu opiskelun henkilökohtaistamisessa.

5. Verkosto saa YTK-analyysista taustatietoa asiakkaan työtehtävien suunnitteluun. Perehdyttäjät työssäoppimispaikoissa osaavat ohjata ja valmentaa hyödyntäen asiakkaan vahvuuksia. YTK-analyysi on oppilaitoksessamme yksi keskeinen työkalu, jolla varmistamme kehittämistyömme laadun ja kustannustehokkuuden."

 

- Maija Marjaniemi, 

Palvelupäällikkö/menetelmäasiantuntija

Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

bottom of page